Marie Samuelsson (1956)

Kuva: Mats Bäcker

Marie Samuelsson opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Sven-David Sandströmin, Daniel Börtzin ja Pär Lindgrenin johdolla. Hän on opiskellut myös George Benjaminin johdolla. Vuonna 2001 hän osallistui Ircamin säveltäjäkurssille.

Hänen teosluettelonsa on laaja ja hänen tuotantoaan on kuultu Ruotsin lisäksi myös ulkomailla. Vuonna 2003 julkaistu cd Air Drum sai Gramophone-lehdessä loistavan kritiikin. Samuelsson kutsuttiin Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi 2005. Vuonna 2007 hänellä oli oma säveltäjäfestivaali Tukholman konserttitalossa.

Samuelssonin musiikkia on luonnehdittu suorastaan fyysiseksi. Sen runollinen ilmaisu on vahvaa ja soinnillinen ja rytminen virtaus jatkuvasti läsnä. Samuelssonin teoksista mainittakoon erityisesti Singla (Tukholman konserttitalon tilaus festivaalille 2007), Caput Ensemblelle sävelletty Sorgestråk, Orkester Nordenille kirjoitettu Fear and Hope sekä Bastet Solgudinnan, jonka viulisti Anna Lindal on esittänyt useiden orkestereiden kanssa.

Bastet Solgudinnan

Viulukonserton ensimmäisessä osassa on pitkiä, pehmeästi aaltoilevia linjoja, joiden lähtökohtana on ollut ajatus musiikin kiertymisestä eräänlaisen akselin ympärille. Myöhemmin musiikista tulee impulsiivisempaa ja se vaihtelee vahvojen ilmaisujen ja hiljaisempien, rytmisesti lähes improvisatorisesti muunneltujen jaksojen välillä. Itämainen glissandoaihe esiintyy uudestaan sooloviulussa ja peilautuu orkesterin soittoon. Virtuoosinen sooloviuluosuus on omistettu solisti Anna Lindalille. Teos on Ruotsin radion P2-kanavan ja Rikskonserter-konserttitoimiston yhteistilaus.

Minulle esimerkki soolokonsertosta on Anna Lindalille säveltämäni Bastet Solgudinnan-viulukonsertto, jossa viulu vaeltaa (orkesterin) äänimaisemassa. Solisti on kuin löytöretkeilijä tai tutkimusmatkailija melodisista fragmenteista koostuvassa draamassa, johon orkesteri tuottaa äänimateriaa ja soivia kommentteja. Soolo-osuus on virtuoosinen, ja vaikka konsertossa on dramaattisia ja jännitteisiä hetkiä, ei ole kyse solistin ja orkesterin kaksintaistelusta, vaan pikemminkin kyse suhteista. Keskityin musiikillisen maailman koostamiseen. Mielestäni soolokonsertto voi olla kiinnostava, hyvin abstrakti vertaus yksittäisen ihmisen olemiselle ja elämälle. Sen teemat ovat kaikille yhteisiä kysymyksiä elämästä ja kuolemasta.

http://web.comhem.se/marie.samuelsson/