Fredrik Österling (1966)

Fredrik Österling, ruotsalainen näyttämö-, orkesteri-, kamari- ja kuoromusiikin sekä lauluteosten säveltäjä, jonka tuotannossa käsitellään musiikin, kielen ja retoriikan suhteita.

Österling opiskeli sävellystä Göteborgin konservatoriossa 1989–1993 Lars Johan Werlen and Ole Lützow-Holmin johdolla sekä muoto-oppia ja -analyysia opettajanaan Lennart Hall. 1997–1999 hän toimi Länsi-Ruotsin konsertti-instituutin nimikkosäveltäjänä ja sen jälkeen Skövden teatterin nimikkosäveltäjänä. Österling on ollut Ruotsin säveltäjäliiton jäsen vuodesta 1994 ja toiminut sen pääsihteerinä 2000–2004. Vuonna 2006 hänet nimitettiin Ruotsin muusikkojen liiton järjestöpäälliköksi. Viime vuonna Tukholman Folkoperan kantaesitti säveltäjän 8. oopperan, paljon kiitosta saaneen Shit också! Tällä haavaa Österling säveltää oopperaa nimeltä Näsflöjten (nenähuilu), jonka kantaesitys on ensi vuonna Vadstenan festivaalilla. Oopperan aiheena on taidepolitiikan absurdius.

Kappaleeni Quartetto… on osa sarjaa nimeltä Love; formal aspects. Nimi tekee sinällään pilaa modernismin yliherkästä suhtautumisesta inhimillisten ja ihmissuhdevertauksien käyttöön musiikissa. Teoksessa minua kiinnostaa eniten kommunikaation katkeaminen. Kappale alkaa tilanteesta, jossa surkean valittavaa klassista serenadia esitetään kahdelle täysin välinpitämättömälle naiselle. Se johtaa lopulta tapaamiseen, mutta hajoaa yksittäisiin, lähes narsistisiin huokauksiin. Järjestys palautuu, eivätkä parit enää kommunikoi … Teoksella on yhteys vanhaan madrigaalikomediaan, joka on minusta musiikkidramatiikan peruselementtejä. Johdannon tapaan soivan Verlainen runon Les sanglots longs ensimmäinen säkeistö hajoaa foneemien tasolle, mutta olen lisännyt tekstiin, niin kuin itse asiassa koko Love-sarjaan, katkelmia englannin-, italian-, saksan- ja ranskankielisistä madrigaaliteksteistä.

Musiikkidramaattisissa teoksissa kaikki säveltäjäntaitoni joutuvat koetukselle. Sävellystyöhön yleensä liittyviin haasteiden ohella musiikkiteatterille säveltämiseen liittyy kiehtovia haasteita. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa pakottaa teroittamaan ilmaisua. Oopperasta olisi paljon opittavaa. Ei riitä että säveltäjä ”toimittaa” monipuolisen materiaalin lahjakkaiden muusikoiden esitettäväksi, vaan sen täytyy myös kyetä vakuuttamaan. Kiinnostukseni kieliin ja retoriikkaan vaikuttaa sekin oopperasuhteeseeni. Herkästi kieltä kuuntelemalla haastan itselleni mieluiset musiikilliset elementit. Parhaassa tapauksessa kielestä tulee silloin musiikkia ja musiikista kieltä.

www.fredrikosterling.pp.se
www.nasflojten.se